Mikko Haltsonen
seurakuntapastori
Valvomisen sunnuntain evankeliumitekstissä (Mark. 13:33–37) Jeesus käskee meitä valvomaan. Mitä kristityn valvomisella tarkoitetaan?
Tänä päivänä valveilla oleminen tahtoo olla vaatimus joka, tulee jokaisesta suunnasta. Eri viestimistä tulvii jatkuvasti uutta informaatiota maailman tapahtumista, ilmiöistä ja ihmisistä. Helposti huomaa tippuvan kelkasta, jos ei jaksa suodattaa kaikkea tietoa, mikä on saatavilla. Ja vaikka jaksaisikin jotain jää väkisin huomaamatta.
Moni ihminen on oppinut olemaan puhelimensa kautta aina tavoitettavissa, silläkin tavalla valveilla. Asiat halutaan hoitaa nopeasti ja kellon ympäri. Voi sanoa, että jo nyt meiltä odotetaan jatkuvaa valvomista. Sen sijaan levollisuutta ja pysähtyneisyyttä täytyy tietoisesti hakea.
Jeesus puhuu tekstissä, kuinka meidän tulee valvoa ovenvartijan lailla. Asettaako Jeesus meille jälleen yhden asian lisää, jonka vuoksi olla valppaana? Odottavassa valppauden tilassa oleminen pitkiä aikoja on hyvin raskasta ja ihmiselle mahdotonta. Olemme jo sen oman aikammekin ilmiöistä saaneet huomata. Siksi Jeesus sanoo meille ovenvartijoilleen: te ette tiedä, koska talon herra tulee. Ja juuri tämä tiedottomuus on lohdullista.
Meidän vartiollamme ei ole tarkkaa määräaikaa. Jeesuksen paluu on ihmiselle tuntematon asia. Valvomisen käskyn ytimessä valvominen tarkoittaa pitkäjänteisyyttä lähimmäisen rakkaudessa ja luottamusta siihen, että Kristus vielä palaa. Tämän asian äärellä valvominen ei ole hermoja raastavaa kelloon tuijottamista, vaan levollista luottavaa odottamista.
Jokaiselle meistä tulee jaksoja, kun torkahdamme vartiossamme. Emme toimi Jeesuksen opettamalla tavalla tai vaivumme välinpitämättömäksi hänen tulostaan. Lohdullista on todeta, että jo Jeesuksen lähimmät nukahtivat vartioonsa Jeesuksen mennessä Getsemanessa rukoilemaan. Kristus on kuitenkin luvannut tulla takaisin. Voimme luottaa, että aikanaan vahtivuoromme vielä päättyy.