Vanhempani tulivat Kajaaniin Pohjanmaalta rakennusmestarina toimineen isäni työn mukana. Asuimme sekä Palokankaalla että Teppanassa. Noin 20-vuotiaana muutin Kuopioon ja jäätyäni leskeksi vuonna 2004 muutin Etelä-Suomeen.
Jarmo Kaivo-oja,
toimitus Mirja Kananen
Kuvaaja: Mirja Kananen
Kun ihminen on heikoimmillaan, on löydettävä vaikka pienikin asia, joka tuo toivoa. Tästä syntyi ajatus Taidekatu Toivosta ja Kävelykadun, Raatihuoneentorin sekä Linnankadun näyteikkunoiden eloon herättämisestä monipuolisen kuvataiteen avulla.
Koulutukseltani olen matkailualan lehtori. Olen tehnyt pitkän työurani mm. palvelualalla Fazer Food Servicessä. Työ on sisältänyt keittiömestarina työskentelyä ja asiantuntijatyön muodossa tuotekehitystä, valikoima- ja konseptisuunnittelua sekä erilaista valmennustyötä.
Muutin Kajaaniin paluumuuttajana reilu vuosi sitten äitini omaishoitajaksi. Mielialani ei ollut aina iloinen, mutta ajattelin, että siitä huolimatta iloa voi tuottaa muille. Kaupungin keskustassa oli havaintojeni mukaan runsaasti tyhjää liiketilaa tyhjine näyteikkunoineen. Kuvasin niitä ja pyörittelin mielessäni ajatuksia, mitä minä voisin tehdä, jotta kulttuurihistoriallisesti arvokas kaupunkikeskustamme nostettaisiin arvoiseensa asemaan elävöittämällä kaupunkikeskustaa katugalleria-tyyppisellä taidetapahtumalla.
Mieleeni tuli psykoterapeutti Maaret Kallion kirjasta kohta, kun ihminen on heikoimmillaan, on löydettävä vaikka pienikin asia, joka tuo toivoa. Tästä syntyi ajatus Taidekatu Toivosta ja Kävelykadun, Raatihuoneentorin sekä Linnankadun näyteikkunoiden eloon herättämisestä monipuolisen kuvataiteen avulla.
Tein aloitteen Osuuskauppa Maakunnan johtoryhmälle kiinteistön käyttöön saamisesta kahdeksan kuukautta kestävää taidetapahtumaa ja keskustan elävöittämisprojektia varten. Saatuani myönteisen päätöksen sekä tukea muutamalta taholta, aloitin verkostoitumisen eri alan taiteilijoiden kanssa sekä toimintasuunnitelmien ja verkkosivujen laatimisen. Käynnistimme kiinteistön siivouksen talkootyönä. Ensimmäinen näyttely avattiin 1.11.2023.
Työssä olen voinut hyödyntää työkuvaani konseptisuunnittelijana. Kävellessäni tuttua Kauppakatua, ajattelen, kuinka tunnetut merkkihenkilömme ovat täällä kulkeneet. Muistan myös, kuinka äitini vei minut usein Sokoksen yläkerran kahvilaan. Nyt myös ne entiset Sokoksen tavaratalon tilat ovat taidekadun käytössä, eli tilaa on noin 40 ikkunaa vaihtuville näyttelyille katutasossa sekä lisäksi Raatihuoneentorin kakkoskerroksen ikkunoissa.
Kauppakadulla toimivien liikkeiden, Kuvakeskus Hynnisen ja Parturi-kampaamo Monan, yrittäjät Risto Mäläskä ja Sara Soini ovat laittaneet myös taidetta ikkunoihinsa. Mieltäni lämmittivät Saran sanat, kuinka lapset tutkivat esillä olevia teoksia ja esim. taiteilija Heidi Kuvaja-Oksmanin eläinhahmoja. Sara kertoi, että asiakaspalaute on ollut pelkästään myönteistä. Kaupunkikeskustan elävöittämisellä on palautteiden perusteella positiivia vaikutuksia kaupunkilaisten mielialaan ja halukkuuteen tulla käymään keskustassa.
Ihminen ei aina voi valita osaansa eikä tulevaa. Pienikin toivon kipinä antaa voimaa ja uusia mahdollisuuksia. Seurakunta on tärkeässä roolissa yhteisöllisyyden tunteen ylläpitämisessä. Vapaaehtoistyö antaa itsessään tekijälleen paljon. Toivoa tuo myös se, että osaamme olla terveellä tavalla ylpeitä Kainuusta ja sen luonnosta. Taidekadun yksi tavoite on vaikuttaa kaupungin elin- ja vetovoimaan sekä asukkaiden turvallisuudentunteeseen ja mielialaan myönteisellä tavalla.
