Kajaanin seurakunnassa rippikoulunsa käy vuosittain noin 350 nuorta. Seurakunta on aiempina vuosina järjestänyt yhdeksän leiriä ja yhden päivärippikoulun. Asia, joka on niin Kajaanissa kuin valtakunnallisestikin tunnistettu hyvän rippikoulukokemuksen edellytykseksi, on turvallisuus. Jos nuoren kokemus rippikoulusta on se, että siellä on turvallista olla, niin hyvin todennäköisesti kokonaiskokemus muodostuu hyväksi.
Jyri Kitti, rippikouluvastaava,
hallintokappalainen
Kuvaaja: Heimo Haverinen
On suuri mahdollisuus, että rippikoulusta tulee oikein mukava kokemus,
jonka muistaa vielä pitkään.
Menneenä kesänä ympäri Suomen kantautui uutisia rippikoululeireistä, joissa syystä tai toisesta leiriläisten turvallisuuden tunne oli järkkynyt. Vaikka julkisuuteen nousseet tapaukset ovat ikäviä, ovat ne myös äärimmäisen harvinaisia. On hyvä muistaa, että Suomessa järjestetään vuosittain arviolta 2000 rippikoulua, joissa käy yhteensä noin 48 000 nuorta. Nuorten kokemusta leirin turvallisuudesta kysytään vuosittain rippikoululaisten itsearviokyselyssä, joka jokaisella rippikoululaisella on mahdollisuus täyttää. Kyselyä operoi Kirkkohallituksen Kasvatuksen ja perheasioiden osasto. Kyselyn tuottama tieto on olennainen apuväline rippikoulujen kehittämisessä myös paikallistasolla, koska tuloksia voi verrata seurakuntakohtaisesti koko maan keskiarvoihin. Tämän vuoden rippikoulujen osalta tuloksia ei ole vielä julkaistu.
Kajaanin seurakunnan vuoden 2023 rippikoulut saivat nuorilta turvallisuudesta arvosanan 6,4 asteikolla 0–7 (kaikki arvosanat tässä kysymyksessä olivat välillä 5–7). Täyden 7 antoi peräti 65 % vastaajista, mikä on valtakunnallista keskiarvoa (59 %) merkittävästi suurempi lukema.
Turvallisuuden kokemus on toki aina yksilöllinen, mutta kyselyn tulosten pohjalta voidaan sanoa Kajaanin seurakunnassa olevan erittäin turvallista käydä rippikoulu. Seurakunnassa on pystytty tunnistamaan tiettyjä asioita, joilla rippikouluista tehdään turvallisia. Seurakunnan rippikoulutyöntekijät (nuorisotyönohjaajat, papit, kanttorit ja diakonit) kokoontuvat säännöllisesti vuoden aikana. Kokoontumisissa käydään läpi turvallisuuteen liittyviä seikkoja. Olemassa olevia käytänteitä päivitetään tarpeen mukaan. Jokaista rippikoululeiriä varten työntekijät myös laativat ja käyvät läpi turvallisuussuunnitelman. Suunnitelmat myös hyväksytetään suunnitelman laatijan esihenkilöllä. Lisäksi jokaiselle leirille nimetään ohjaajista erikseen yksi ohjelma- ja turvallisuusvastaava.
Rippikoulutyötä tekeville järjestetään myös koulutuksia esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien nuorten huomioimisesta rippikoulussa. Olennainen turvallisuutta lisäävä tekijä on myös yhteys koteihin. On tärkeää, että jo ilmoittautumisvaiheessa kodit kertovat avoimesti mahdollisista huolenaiheista esimerkiksi koskien nuoren sosiaalisia suhteita. Mitä enemmän ennakkotietoa seurakunta saa, sitä paremmin nuori kyetään sijoittamaan hänelle parhaiten sopivaan rippikouluryhmään. Lisäksi yhteysjakson (varsinaista leiriä tai päiväkoulujaksoa edeltävä aika) aikana työntekijöiden, huoltajien ja rippikoululaisen välinen kommunikaatio on tärkeää.
Rippikoulussa isoset ovat niitä, jotka viettävät, varsinkin leirillä, paljon aikaa rippikoululaisten kanssa. Kajaanin seurakunnassa isoskoulutus kestää kaksi vuotta. Sen aikana isosten kanssa käydään useasta eri näkökulmasta läpi myös sitä, miten he voivat omalta osaltaan vaikuttaa turvallisuuden kokemukseen.
Kaiken tämän lisäksi kukin rippikoulu tekee yhdessä, tavalla tai toisella, työskentelyn, jossa jokainen rippikouluun osallistuva saa vaikuttaa yhteisiin pelisääntöihin. Kun on itse päässyt vaikuttamaan, niin on helpompi myös sitoutua. Sitoutuminen yhteisiin pelisääntöihin lisää rippikoulun turvallisuutta.
Kun nyt siis vuonna 2010 syntyneiden on aika ilmoittautua rippikouluun, he voivat tehdä sen turvallisin mielin. On suuri mahdollisuus, että rippikoulusta tulee oikein mukava kokemus, jonka muistaa vielä pitkään. Tervetuloa Kajaanin seurakunnan rippikouluihin vuonna 2025!
