Iikka Alasalmi syntyi Vuolijoella Tyyne ja Yrjö Alasalmen kolmantena lapsena. Perhe asui kirkonkylällä.
Vuolijoen hautausmaan vanha osa, osasto V4 paikka 242.
Hauta on kyläkivien läheisyydessä.
Aira Väyrynen-Larentzos
Kajaanin Matkailuoppaat ry
Kuvaaja: Iikka Alasalmen perhealbumi
Isä oli maanviljelijä ja myöhemmin Säästöpankin konttorinhoitaja. Äiti oli kunnankätilö ja joutui lähtemään usein kiireisesti, kun apua tultiin hakemaan. Jo poikasena Iikka osasi valjastaa hevosen ja lähteä äidilleen kyytimieheksi.
Seppälän maamieskoulussa Iikka tapasi kesällä 1947 kotitalouskoulussa olleen sotkamolaisen Sinikka Rönnyn. Iikan käytyä sotaväen he kihlautuvat ja menivät naimisiin 29.7.1949. Perheeseen syntyi neljä lasta. Maanviljelyksen ohella Iikka toimi Vuolijoen seurakunnan suntiona 28 vuotta. Tehtävä aikataulutti viikonlopun viettoa, sillä kirkonkellot oli soitettava ajallaan.
Kajaanin kihlakunnanoikeuden lautamiehenä Iikka aloitti vuonna 1955 ja oli siinä tehtävässä 37 vuotta. Herastuomarin arvonimen hän sai vuonna 1962. Hän toimi myös Kajaanin kihlakunnan määräämänä kaupanvahvistajana. Iikalla on ollut monia luottamustehtäviä. Tärkeitä yhdistyksiä hänelle olivat Vuolijoen Sotaveteraanit ry ja Vapaussodan Kainuun perinneyhdistys ry.
Iikka oli hyvä sanankäyttäjä niin puhujana kuin kirjoittajana. Pelkästään Vuolijoki-lehdessä julkaistiin satoja pakinoita, joiden aiheina ovat niin sanojen syntyhistoriasta kuin maaseudun perinteet ja työtavat – nykyilmiöitä unohtamatta.
Maanviljelyksestä luovuttuaan Iikka ja Sinikka perustivat yksityisen museoalueen, joka sai nimen Riihipiha. Ensimmäisenä alueelle siirrettiin syksyllä 1991 pettulato muistuttamaan todellisesta lamasta. Riihipihan museoalueella olevassa historiakivessä on lause: ”Täss’ auroin, miekoin, miettehin on taatot taistelleet.” Puheessaan paljastustilaisuudessa Iikka totesi uudisraivauksen, puolustustaistelun ja sivistyspyrkimysten olleen elementit, joita on tarvittu Vuolijoen ja koko Kainuun asuttamisessa.
Iikka on kerännyt ja tallentanut niin aineetonta kuin aineellista kulttuuriperintöä. Suomen Kotiseutuliitto myönsi hänelle korkeimman kotiseutuyön ansiomitalin vuonna 2016. Yhteiskunnallisista ansioista hänelle on myönnetty useita ansiomerkkejä. Tasavallan presidentti myönsi pitäjänneuvoksen arvon Iikalle vuonna 2003.
