Pari sataa vuotta sitten porvarit olivat kaupungeissa asuvia, käsityö- tai kaupan ammatin harjoittamiseen etuoikeutettuja yrittäjiä. He vastasivat raatimiesten välityksellä kaupungin hallinnosta ja myös kaupungissa toimivien ammatinharjoittajien toiminnasta. Maaseudulla tapahtuva kaupankäynti, jota kutsuttiin maakaupaksi, oli vuosisatojen ajan kiellettyä.
Carl Gustav Bergh 30.9.1816–23.10.1896. Carl Gustav Berghin perhehaudan sijainti Vanhalla hautausmaalla: osasto 3 rivi 5 hauta 21.
Seppo Kavilo
Kajaanin Matkailuoppaat ry
Kuvaaja: Kainuun Museon kuva-arkisto
Kainuu oli köyhää aluetta, ja Kajaani pieni kaupunki. Niinpä kaupankäynti oli vähäistä aina 1800-luvulle saakka. Noihin aikoihin Kajaaniin alettiin saada kauppoja, jotka pystyivät toimimaan pitempiäkin aikoja. Menestynein näistä kauppiaista oli Carl Gustav Bergh.
Bergh syntyi Sortavalassa, josta siirtyi Kajaaniin Michel Michelsonin 1895 perustamaan liikkeeseen kauppa-apulaiseksi. Hän meni naimisiin Michelsonin Brigitta-tyttären kanssa ja pääsi näin kaupan osakkaaksi. Apen kuoltua hänestä tuli tämän työn jatkaja.
Bergh harjoitti myös tukkukauppaa hankkimalla noin 40 vuoden ajan Kajaanin kihlakunnan kaikki vilja- ja suolavarat. Vilja tuli hevoskuljetuksina Sortavalasta ja suola Oulusta palaavissa tervaveneissä. Maakauppa vapautettiin osittain 1775 ja 1842. Kauppapuodin perustaminen maaseudulle sallittiin kuitenkin vasta 1859. Tätä mahdollisuutta Bergh käytti hyväksi, ja hänellä oli puoteja monessa kihlakunnan kunnassa.
Muutenkin aktiivinen Bergh oli maatalouden edelläkävijä, omisti valtavan kivinavetan, toimi raatimiehenä ja osallistui valtiopäiville Kajaanin edustajana. Tämän tehtävän hän joutui jättämään, kun laajan liiketoiminnan lisäksi oli huolehdittavana 16 lasta. Ensimmäisen vaimon kuoltua hän oli ottanut vaimokseen lumijokelaisen Ottelia Chydeniuksen.
Pisimpään Berghin kauppiasperinnettä jatkoi Kajaanissa Wuoren kirjakauppa, jonka keski-ikäisetkin kajaanilaiset varmaan muistavat. Kaupan perusti C.G. Berghin tytär Jenny Bergh. Hän luovutti sen veljelleen Kalle Pekalle, joka oli muuttanut nimensä Berghistä Wuoreksi.
