Koronaepidemian vaikutus näkyy sairaalasielunhoidon tilastoissa selvästi. Sairaalapappien henkilökunnalle antama työnohjausten määrä nousi 40 prosenttia vuosien 2019 ja 2020 välillä. Samoin sairaalapappien päivystysvuorokausien määrä nousi. Kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset potilaiden kanssa vähenivät, ja kohtaamisia siirtyi verkon ja puhelimen välityksellä tapahtuviksi.
(Tiedotteen ensimmäistä kappaletta on korjattu 23.2.2022. Lause, jossa sanottiin työnohjausten määrän kolminkertaistuneen, on korjattu muotoon: työnohjausten määrä nousi 40 prosenttia vuosien 2019 ja 2020 välillä).
”Koronaepidemia lisäsi hoitohenkilökunnan tuen tarvetta ja sairaalapapit vastasivat siihen muun muassa toimimalla työnohjaajina”, sairaalasielunhoidosta vastaava Virpi Sipola Kirkkohallituksesta toteaa. Sipola jatkaa, että henkilökunnan tukeminen kuuluu sairaalapapin tehtäviin ja tukea pyritään antamaan niin paljon kuin mahdollista.
Vuonna 2019 sairaalapapit pitivät yksilö- ja ryhmätyönohjauksia terveydenhuollon tai seurakuntien henkilöstölle tai muille yhteensä 2452 kertaa. Vuonna 2020 sairaalapapit pitivät yksilö- ja ryhmätyönohjauksia yhteensä 3397 kertaa. Koulutuksia vapaaehtoisille sairaalapapit pitivät 58 kertaa. Vuonna 2021 yksilö- ja ryhmätyönohjausten ja vapaaehtoisten ohjausten määrä palasi ennalleen. Niitä oli yhteensä 2270 kertaa. Sairaalapappien päivystysvuorokausien määrä kasvoi yhdeksän prosenttia noin 5400 vuorokauteen.
(Yllä olevaan kappaleeseen on tehty tarkennus 23.2.2022. Ensimmäinen lause on poistettu, ja sen tilalle on laitettu yksityiskohtaisemmat tilastot.)
Kohtaamisia siirtyi verkkoon ja puhelimeen
Sairaalapapeilla oli viime vuonna noin 44 000 kohtaamista potilaiden, heidän läheistensä ja hoitohenkilökunnan kanssa. Yli puolet kohtaamisista oli potilaiden kanssa. Noin joka kuudes kohtaaminen oli läheisen kanssa ja joka viides kohtaaminen sairaalan henkilökunnan kanssa. Verkon ja puhelimen välityksellä tavattiin lisäksi noin 18 000 ihmistä.
Yleisimmät teemat sairaalapapin kohtaamisissa olivat terveys ja sairaus, elämänkriisit, kuolema ja suru, ihmissuhteet, hengelliset asiat, elämänmerkitys ja usko.
Sairaalasielunhoito toimii yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa
Sairaalasielunhoito on potilaan vakaumuksen mukaista eksistentiaalista tukea. Sairaalasielunhoidossa pyritään ihmisen auttamiseen ja tukemiseen elämän muutostilanteissa, vakavassa sairastumisessa ja kuoleman läheisyydessä. Tavoitteena on tukea ihmistä oman elämän syvempään ymmärtämiseen ja merkityksellisyyden löytämiseen. Sairaalapappi on myös työpaikkapappi. Hän tukee henkilökuntaa hoitotyön arjessa ja vaativissa tilanteissa.
Sairaalapapit ovat koulutukseltaan teologian maistereita, ja heillä on pappisvihkimys sekä lisäksi sairaalasielunhoitajan erityiskoulutus. Erityiskoulutus sisältää esimerkiksi psykoterapeuttisten valmiuksien opinnot. Sairaalapappi työskentelee terveydenhuollon tai sosiaalihuollon yksikössä; sairaalassa, kotisairaalassa, kotisairaanhoidossa, palveluasumisen yksiköissä ja avohoidossa.
Sairaalapapit työskentelevät pääasiassa arkisin, mutta usein he päivystävät myös viikonloppuisin. Viikonloppupäivystykseen osallistuvat joillakin paikkakunnalla myös seurakuntapapit.
Sairaalapappeja on tällä hetkellä 115.
Lisätiedot:
Kirkon tilastot
Virpi Sipola, johtava asiantuntija, sielunhoito, sairaalasielunhoito p. 050 514 2125, virpi.sipola@evl.fi
The post Sairaalasielunhoidon tilastot: Sairaaloiden hoitohenkilökunnan tuen tarve lisääntynyt korona-aikana appeared first on Evl.fi.
