Jaakko Piirainen syntyi vuonna 1871 Kuhmonniemellä torpparin
poikana. Elämänura alkoi kerjuulla, paimenessa ja renkinä
kuljeksiessa. Pojassa paloi halu päästä pitemmälle, ja hän kävi Viipurin
käsityökoulun sekä kaksi lukukautta Helsingin taideteollisuuskoulua.
Jaakko Piiraisen hauta sijaitsee Vanhalla hautausmaalla (osasto 11, rivi 33,
paikka 150).
Seppo Kavilo, Kajaanin Matkailuoppaat ry
Kuva: Eduskunta
Piirainen toimi Etelä-Suomessa ja Oulussa puuseppänä ja Raahessa omassa yrityksessä. Sieltä hän hakeutui puuseppämestariksi Kajaanin seminaariin. Tuolloin puutyöt olivat tärkeä osa miesopettajien taitoja. Piirainen oli taitava ja selkeäsanainen, pidetty opettaja. Sanottiin, että puu alkoi elää mestari Jaakon käsissä. Piirainen meni naimisiin Muhoksella syntyneen Hilma Elisabeth Henttusen kanssa vuonna 1900. Perheeseen syntyi kahdeksan lasta,
jotka äiti elätti yksin jäätyään leskeksi.
Jaakko Piirainen toimi Kajaanin Työväenyhdistyksen puheenjohtajana useita vuosia. Piirainen oli innokas osuuskaupan kannattaja ja Kainuun Osuusliikkeen perustajajäsen.
Keisari Nikolai II hajotti Suomen ensimmäisen eduskunnan huhtikuussa 1908. Kesällä pidetyissä vaaleissa eduskuntaan valittiin myös kajaanilainen sosiaalidemokraatti Jaakko Piirainen.
Jälkikäteen ajatellen Piirainen oli merkittävässä joukossa. Eduskunnassa oli silloin neljä myöhempää presidenttiä: Kyösti Kallio, K.J. Ståhlberg, P.E. Svinhufvud ja J.K. Paasikivi. Mukana olivat sittemmin työväenliikkeen johtohahmoina kuuluisiksi tulleet Edvard Gylling, Otto Wille Kuusinen, Yrjö Mäkelin, Miina Sillanpää, Yrjö Sirola, Oskari Tokoi ja Väinö Tanner.
Mukana oli myös herännäisyyden keskushahmo Wilhelmi Malmivaara, jonka poika ja pojanpoika toimivat sittemmin Kainuun Opiston johtajina ja piispoina. Kainuusta edustajatoverina oli jääkäriliikkeen aktiivi J.A. Heikkinen eli Hallan Ukko, Kainuun ensimmäinen kansanedustaja. Eduskunta hajotettiin tuolloisina levottomina aikoina usein, eikä Piiraisenkaan edustajakausi kestänyt kuin yhden vuodenkierron syksystä kesään.
Piirainen kuoli Kajaanin Teppanassa sydänhalvaukseen vain 46-vuotiaana 12.7.1917, eli melko tarkalleen 100 vuotta sitten. Hän ei siten ehtinyt kokea Suomen itsenäistymistä, eikä nähdä edustajatoveriensa merkitystä Suomen historiassa.
Lähteet:
Jorma ja Tuula Piirainen 2011. Eskilin jälkeläisiä.
Sakari Virtanen, 2007. Maakunta maakunnassa – Osuuskauppa Maakunta 1917–2007.
www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat
