Etusivu Historia Torpan pojasta valtiopäivämieheksi Jaakko Piirainen 19.7.1871-12.7.1917

Torpan pojasta valtiopäivämieheksi Jaakko Piirainen 19.7.1871-12.7.1917

by Admin

 

 

 

Jaakko Piirainen syntyi vuonna 1871 Kuhmonniemellä torpparin
poikana. Elämänura alkoi kerjuulla, paimenessa ja renkinä
kuljeksiessa. Pojassa paloi halu päästä pitemmälle, ja hän kävi Viipurin
käsityökoulun sekä kaksi lukukautta Helsingin taideteollisuuskoulua.

Jaakko Piiraisen hauta sijaitsee Vanhalla hautausmaalla (osasto 11, rivi 33, 
paikka 150).

Seppo Kavilo, Kajaanin Matkailuoppaat ry

Kuva: Eduskunta

Piirainen toimi Etelä-Suomessa ja Oulussa puuseppänä ja Raahessa omassa yrityksessä. Sieltä hän hakeutui puuseppämestariksi Kajaanin seminaariin. Tuolloin puutyöt olivat tärkeä osa miesopettajien taitoja. Piirainen oli taitava ja selkeäsanainen, pidetty opettaja. Sanottiin, että puu alkoi elää mestari Jaakon käsissä. Piirainen meni naimisiin Muhoksella syntyneen Hilma Elisabeth Henttusen kanssa vuonna 1900. Perheeseen syntyi kahdeksan lasta,
jotka äiti elätti yksin jäätyään leskeksi.

Jaakko Piirainen toimi Kajaanin Työväenyhdistyksen puheenjohtajana useita vuosia. Piirainen oli innokas osuuskaupan kannattaja ja Kainuun Osuusliikkeen perustajajäsen.

Keisari Nikolai II hajotti Suomen ensimmäisen eduskunnan huhtikuussa 1908. Kesällä pidetyissä vaaleissa eduskuntaan valittiin myös kajaanilainen sosiaalidemokraatti Jaakko Piirainen.

Jälkikäteen ajatellen Piirainen oli merkittävässä joukossa. Eduskunnassa oli silloin neljä myöhempää presidenttiä: Kyösti KallioK.J. Ståhlberg, P.E. Svinhufvud ja J.K. Paasikivi. Mukana olivat sittemmin työväenliikkeen johtohahmoina kuuluisiksi tulleet Edvard Gylling, Otto Wille Kuusinen, Yrjö Mäkelin, Miina SillanpääYrjö Sirola, Oskari Tokoi ja Väinö Tanner.
Mukana oli myös herännäisyyden keskushahmo Wilhelmi Malmivaarajonka poika ja pojanpoika toimivat sittemmin Kainuun Opiston johtajina ja piispoina. Kainuusta edustajatoverina oli jääkäriliikkeen aktiivi J.A. Heikkinen eli Hallan Ukko,  Kainuun ensimmäinen kansanedustaja. Eduskunta hajotettiin tuolloisina levottomina aikoina usein, eikä Piiraisenkaan edustajakausi kestänyt kuin yhden vuodenkierron syksystä kesään.

Piirainen kuoli Kajaanin Teppanassa sydänhalvaukseen vain 46-vuotiaana 12.7.1917, eli melko tarkalleen 100 vuotta sitten. Hän ei siten ehtinyt kokea Suomen itsenäistymistä, eikä nähdä edustajatoveriensa merkitystä Suomen historiassa.

Lähteet:
Jorma ja Tuula Piirainen 2011. Eskilin jälkeläisiä.
Sakari Virtanen, 2007. Maakunta maakunnassa – Osuuskauppa Maakunta 1917–2007.
www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat

Voisit myös tykätä

Jätä kommentti

Mitä mieltä olet uusista sivuista

Olemme kehittäneet uudet kotisivut ja haluaisimme tietää, mitä mieltä sinä olet. Mielipiteesi on meille todella tärkeä, jotta voimme tehdä sivustosta entistä toimivamman ja käyttäjäystävällisemmän.

Vastaaminen ei vie paljoa aikaa, ja palautteesi auttaa meitä parantamaan palveluamme.
Kiitos jo etukäteen, että annat hetken aikaasi!

1 / 4

Mitä mieltä olet uudesta Kotiseurakuntani-sivustosta?

2 / 4

Minkä ikäinen olet?

3 / 4

Minkälaista sisältöä etsit sivuilta?

4 / 4

Vapaa palaute

taustalogo
Seurakuntalehden julkaisija: Kajaanin seurakunnan kirkkoneuvosto
Päätoimittaja: kirkkoherra Antti Minkkinen
Toimitussihteeri: tiedottaja Kaisa Rönkä
Toimitus: seurakuntalehti.kajaani@evl.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: p. 08 617 21 tai kajaani.seurakunta@evl.fi
Jakeluhuomautukset: kajaani.seurakunta@evl.fi tai (08) 61 721

Seurakuntalehden julkaisupäivät vuonna 2025: 
29.1., 5.3., 9.4., 28.5., 20.8., 17.9., 22.10., 26.11. ja 17.12.


© 2024 Kajaanin seurakunta