Hugo Immanuel Linna syntyi Hyrynsalmen kirkkoherra Jonas
Castrénin ja Wilhelmina o.s. Qvickströmin perheeseen.
Hugo Linnan, aiemmin Castrén (14.9.1873–14.2.1921) hauta sijaitsee Vanhalla hautausmaalla (osasto 1, rivi 24, paikka 310).
Heli Luhtaniemi, Kajaanin Matkailuoppaat ry
Kuvaaja: Eduskunnan kuva-arkisto
Ylioppilaaksi Linna pääsi Kuopion suomalaisesta lyseosta 1892.
Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja
maisteriksi 1900. Opiskeltuaan agronomiksi hän oli töissä Kuopiossa,
mistä hän tuli Kajaanin Maanviljelysseuran sihteeriksi ja konsulentiksi
1907.
Hugo Linna avioitui 1909 Anni Hoffströmin (1878–1939) kanssa,
ja heille syntyi neljä lasta.
Kajaanin Maanviljelysseurassa heräsi ajatus, että tarvitaan oma laulu, joka vastaa maakunnan tarpeita. Lauluun toivottiin jotakin korpimaiden synkästä kauneudesta ja köyhistä oloista mutta myös kehityksen välttämättömyydestä. Seuran sihteeri Hugo Linna pyysi Ilmari Kiantoa laulun sanojen kirjoittajaksi. Kiannon sanoittama ja Oskar Merikannon säveltämä Nälkämaan laulu esitettiin ensimmäisen kerran julkisesti Kajaanin maanviljelysseuran kokouksessa Seppälän maatalousoppilaitoksessa 21.12.1911. Laulun jälkeen Linna piti puheen, jossa hän arveli, että laulun sanoista oppia ottaen vielä kerran valkenee se aika, jolloin on ajankohtaista muuttaa laulun nimeksi ”Entisen nälkämaan laulu”.
Linna toimi tarmokkaasti monissa luottamustehtävissä mm. Kansallispankin Kajaanin konttorin toisena johtajana, Kajaanin suksiosuuskunnan sekä Kajaanin meijeri- ja myllyosuuskunnan esimiehenä, Suomen maalaisten paloapuyhdistyksen Kajaanin kihlakunnan asiamiehenä ja Kajaanin kaupunginvaltuuston jäsenenä. Hän oli Osuusliike Maakunnan hallituksen puheenjohtaja, Kajaanin hevosjalostusliiton sihteeri ja Maatalousseurojen keskusliiton valtuuskunnan jäsen.
Oulun läänin eteläisen vaalipiirin kansanedustajana Linna oli 1917–1919 ensin nuorsuomalaisten sitten edistyspuolueen riveissä.
Seppälän maamies- ja karjakkokoulun johtaja ja tilanhoitaja hänestä
tuli 1919, ja tässä toimessa hän oli kuolemaansa saakka.
Tyyneys, perusteellisuus ja uupumaton työkyky ovat Hugo Linnan työskentelyä kuvaavia sanoja.
Linnan puoliso Anni Linna syntyi papin tyttärenä Iisalmessa ja valmistui Sortavalan seminaarista kansakoulunopettajaksi. Miehensä rinnalla hän osallistui Kainuun hyvien harrastusten edistämiseen ja oli mukana Kajaanin NNKY:n toiminnassa. Leskeksi
jäätyään hän toimi Kajaanin yhteiskoulun laulunopettajana vuoteen 1932 saakka. Lukemattomat ovat ne hengelliset ja musikaaliset tilaisuudet, joita rouva Linna rikastutti ohjelmasuorituksillaan.
