Einar Reuter syntyi 7.9.1881 Torniossa. Hänen monipuolinen
taiteellisuutensa periytyi molempien vanhempien kautta. Äidin
Bäck-suvusta tuli kuvataiteellinen lahjakkuus. Reuter-suvussa taas
oli paljon tieteellistä ja kaunokirjallista luovuutta maalaustaiteen
lisäksi. Koulutusta arvostavaan, ruotsinkieliseen virkamiesperheeseen
syntyminen mahdollisti pojan opiskelemisen. Hän valmistui
metsänhoitajaksi 1904. Työvuodet metsätieteellisenä neuvojana
ja metsänhoitajana kuluivat Torniossa, Taivalkoskella, Virroilla.
Kajaanin aluemetsänhoitajaksi hänet nimitettiin 1931. Metsäalan
työura kesti vuodesta 1905 vuoteen 1949, jolloin hän jäi eläkkeelle.
Einar Reuter kuoli 12.10.1968 Kajaanissa.
Einar Reuterin sukuhauta sijaitsee Vanhalla hautausmaalla (osasto 12, rivi 35,
paikka 263a).
Anja Hongisto, Kajaanin Matkailuoppaat ry
Kuvaaja: Kainuun Museon kuva-arkisto
Einar Reuter avioitui voimistelunopettaja Tyra Arpin kanssa 1922 Köpingissä. Suomen kieltä osaamaton nuorikko seurasi miestään Taivalkosken korpiin ja hämmästytti paikallisia ruotsin ja englannin taidollaan. Taivalkoskella syntyivät perheen kaksi vanhinta lasta, kaksi seuraavaa Kajaanissa Teppanassa.
Ensimmäisen kerran Einar Reuterin töitä oli esillä taidenäyttelyssä Helsingissä 1906. Yksityisnäyttelyiden lisäksi hän osallistui myös moniin yhteisnäyttelyihin. Sekä ammattiin että taiteeseen liittyvät tutkimus- ja opintomatkat suuntautuivat Keski-Eurooppaan, Ranskaan, Italiaan, Norjaan.
Einar Reuterin kirjallinen tuotanto käsittää sekä metsäalan julkaisuja että taidehistoriaan ja kaunokirjallisuuteen kuuluvia teoksia. Nimimerkki H. Ahtela esiintyi jo ensimmäisten työvuosien aikana Torniossa kirjoitetuissa teksteissä. Myöhemmin H. Ahtela esiintyi taide- ja kirjallisuuskriitikkona, kirjailijana, esseistinä, taiteen tutkijana ja keräilijänä. Maalaamansa taulut hän signeerasi usein: ahtela.
Einar Reuterin nimi tulee esiin, kun puhutaan taiteilija Helene Schjerfbeckistä. Heidän tuttavuutensa alkoi jo vuonna 1915 ja jatkui ystävyytenä ja kirjeenvaihtona Schjerfbeckin kuolemaan saakka, vaikka tapaamiset loppuivat Reuterin kihlautumiseen Tyra Arpin kanssa. Tutkimustensa tuloksena H. Ahtela julkaisi laajan elämänkerran 1951 Helena Schjerfbeck, alaotsikkona Kamppailu kauneudesta. Ahtelan kaukonäköisyys, tuttavuuden alussa vielä
tuntemattoman, taiteilijan kannustajana, töiden ostajana ja esiintuojana huipentuu yli sadan vuoden kuluttua: Helene Schjerfbeckin tauluista on kesällä 2019 laaja näyttely Lontoossa. Ahtela kokosi perusluettelon Schjerfbeckin töistä. Kokoelmaan kuluvat myös
Schjerfbeckin lähes 1200 kirjettä.
Joutsenlaulu jäi H. Ahtelan viimeiseksi maalaukseksi.
