Assari Heikinheimo oli pohjalaista pappissukua. Hän tuli Kajaaniin Pietarista. Ensimmäinen maailmansota oli syttynyt v. 1914. Olot
olivat levottomat. Siirtyessään maailmanpolitiikan polttopisteestä
Kajaaniin Heikinheimo toi mukanaan joukon inkeriläisiä oppilaitaan.
Nämä pääsivät ylioppilaiksi v. 1917, jolloin lakit viimeisen kerran jaettiin Helsingissä.
Heikinheimon hauta sijaitsee Vanhalla hautausmaalla (osasto 10, rivi 19, paikka 460).
Anneli Piirainen, Kajaanin Matkailuoppaat ry
Kuvaaja: Kainuun Museon kuva-arkisto
Jääkäriliike alkoi. Tuli maaliskuun vallankumous. Tieto siitä otettiin Kajaanissakin riemuiten vastaan. Jääkärien etappitiet johtivat Kajaanista Hyrynsalmen Hallan jääkärisaunan ja Mieslahden Kemilän kautta kohti Ruotsia. Kajaanin yhteiskoulua tapahtumat koskivat
sen tähden, että aktivistiliikkeen johtavien perheiden jäsenet olivat koulun opettajia ja oppilaita. Esim. seminaarinrehtori Volter Rihtniemen kanssa vangittiin hänen yhteiskoulussa matematiikkaa opettanut vaimonsa Kyllikki Rihtniemi, oppilas Pirkko Rihtniemi ja poikansa Eero. Yhteiskoulun seitsemännellä luokalla oli tuolloin myös Urho Kekkonen.
Kajaanin suojeluskunta muutettiin Kajaanin Sissi-Rykmentiksi 24.1.1918. Tammikuun 30. päivänä rehtori Heikinheimolta pyydettiin yhteiskoulun koulutaloa päämajaksi. Suostuminen merkitsi koulutyön keskeytymistä.
Heikinheimon aloittaessa yhteiskoulu toimi Väinämöisenkadun ja Kirkkokadun kulmassa puutalossa, ”vanhassa laatikossa”. Uutta koulurakennusta oli suunniteltu, mutta maailmansota pysäytti suunnitelmat. Olojen rauhoituttua rehtori omistautui uuden koulun
rakennushankkeen hoitamiselle.
Rakennus valmistui v. 1925 ja vihittiin v. 1926. Presidentti K.J. Ståhlbergin 29.8.1919 antamalla asetuksella yhteiskoulusta tuli Kajaanin yhteislyseo.
Rehtori Heikinheimon aika oli Kajaanissa vilkas. Siihen sisältyi mm. Valkoisen kenraalin vierailu, presidentti Ståhlbergin saapuminen Kajaaniin Ämmänsillalle pystytetyn kunniaportin kautta. Presidenttipari saapui Suomussalmelta ja Sotkamosta.
Loppuvuotensa Assari Heikinheimo vietti Helsingissä. Hän kuoli uudenvuodenyönä sydänkohtaukseen vuoden juuri vaihduttua v. 1939. Suremaan jäivät vaimo sekä pojat Jaakko ja Pentti.
Lähde:
Eino Mikkola
Koulutieltä Kajaanin Yhteiskoulusta Vuohenki – Väinämöiseen, Koillissanomat Oy, Kuusamo 1985
