Carl Adolf Carlsson syntyi Oulussa 19.9.1799 parturi Anders
Carlssonin ja Kristina Vassbergin perheeseen. Hän kävi Oulun
triviaalikoulua. Ylioppilaaksi hän pääsi Turussa vuonna 1819, suoritti
tuomarin tutkinnon ja auskultoi Vaasan hovioikeudessa. Hän
työskenteli Vaasassa varalääninsihteerinä. Kihlakunnantuomarin
arvonimi myönnettiin hänelle vuonna 1847.
Carl Adolf Carlssonin ja hänen puolisonsa hauta sijaitsee Vanhalla hautausmaalla (osasto 3, rivi 41, paikka 436).
Heli Luhtaniemi, Kajaanin Matkailuoppaat ry
Kuvaaja: Raija Elsinen
Kajaanin tuomiokunnan tuomarin tehtävissä Carlsson aloitti toukokuussa 1848. Samaan aikaan Elias Lönnrot toimi Kajaanin piirin ja linnan lääkärinä. Tammikuussa 1854 Lönnrotin perhe muutti Helsinkiin.
Vuonna 1850 Carlsson anoi maistraatilta lupaa saada ottaa puita kaupungin metsästä rakentaakseen talon omistamalleen tontille n:o 71. Vuonna 1852 Carlssonin talo valmistui Samuel Roosin talon paikalle. Rakennus oli Carlssonin ja myöhemmin hänen
perikuntansa hallussa vuoteen 1872, jolloin se myytiin Kajaanin kaupungille. Talo kunnostettiin vuonna 2017, ja nyt siinä toimii ravintola Anorak (toimituksen huomio ravintola on lopettanut toimintansa).
Autonomian ajan (1809 – 1917) loppupuolella Kajaanin kihlakunnan hallinto kehittyi ripeästi, ja sen virkakunta kasvoi. Kruununmetsien hoito, postilaitos, rautatie sekä järjestyksen valvonta ja oikeuden jakaminen vaativat omat viranhaltijansa. Maaseudun
kunnallishallinnosta vuonna 1865 annetun asetuksen seurauksena kihlakunnan kuntajako vakiintui lopulliseen muotoonsa ja kuntien tehtävät eriytettiin seurakuntien hallinnosta.
Maria Catharina Martin ja Carl Adolf Carlsson vihittiin avioliittoon Kajaanissa tammikuussa 1857. Maria oli tuolloin 60-vuotias. Hän kuoli 70-vuotiaana Kajaanissa 28.4.1867. Carlssonilla ei ollut lapsia.
Carl Adolf Carlsson kuoli Kajaanissa 11.2.1869 liki 70-vuotiaana. Hänen viimeisenä toiveena oli tulla haudatuksi kuolleen vaimonsa viereen tavallisin menoin ruotsin kielellä. Carlsson
testamenttasi omaisuudestaan avuksi pienten lasten kouluille Sotkamon, Kuhmonniemen,
Kajaanin maalaiskunnan, Paltamon, Suomussalmen ja Puolangan pitäjien seurakunnissa, kullekin 3000 markkaa. Vuonna 1899 pastori Johannes Väyrynen ehdotti, että lahjoittajalle pystytettäisiin hautamuistomerkki. Tuomiokapituli ilmoitti, että perikunnalta oli jäänyt nostamatta hautausapua, ja näillä varoilla päätettiin pystyttää nyt paikalla oleva korkea kivinen muistopaasi.