Eino Lehtovaara syntyi Emil ja Wilhelmiina Lehtovaaran (Löfberg)
esikoisena Kajaanissa ja valmistui Viipurissa kondiittoriksi, taidemaalariksi
ja konservaattoriksi. Perheen lapsista kolme kuoli jo pienenä, ja kuopus-Paavo kaatui Parikkalassa v. 1944.
Eino Lehtovaaran (8.11.1899–13.10.1993) hauta sijaitsee Vanhalla hautausmaalla (osasto 10, rivi 14, paikka 343).
Heli Luhtaniemi, Kajaanin Matkailuoppaat ry
Kuvaaja: Kainuun Museon kuva-arkisto
Isä-Emil oli käynyt leipurinopin Helsingissä ja muuttanut Kajaaniin v. 1897. Hän työskenteli leipurina ja kauppiaana sekä osakkaana tervanvälitysliikkeessä. Perhe muutti v. 1914 suvun luokse Viipuriin, jonne se perusti ravintolan Paraatitorin varrelle. Ravintolan perinteitä
jatkaa nykyisin Helsingissä Sibeliuspuiston kulmassa toimiva Ravintola Lehtovaara. Takaisin Kajaaniin perhe palasi varakkaana v. 1921.
Emil Lehtovaara perusti sekatavarakaupan Brahenkatu 4:ään ja huonekalukaupan Välikadulle. Laajan liiketoiminnan ohella hän oli myös yhteiskunnallinen vaikuttaja ja yksi herännäisyyden johtohahmoista Kajaanissa.
Eino Lehtovaara jatkoi suvun liikkeiden johtajana. Hän oli myös perustamassa Kajaanin Kuvaamataiteen Harrastajat ry:tä ja osallistui yhdistyksen järjestämiin koulutuksiin ja näyttelyihin. Hän avioitui kolme kertaa. Ensimmäinen puoliso menehtyi kesken päivän kiireiden. Toinen avioliitto päättyi eroon. Vanhustenkerhossa syntynyt ystävyys johti kolmanteen avioliittoon iloisen ja sanavalmiin kauppiaan Elsa Tuppuraisen kanssa. Raunimaria Lehtovaara (1948–2011) oli Eino Lehtovaaran ainoa lapsi.
Taiteilijana Lehtovaara oli naturalisti. Hän maalasi vesiväreillä ja öljyväreillä
paljon tauluja, joita yksityiset kansalaiset ja yhteisöt omistavat. Aiheina olivat mm. Kajaanin puutalot ja maisemat. Kerrotaan hänen mieltyneen erityisesti Rehjansaaren pohjoisrannan yhteen mäntyyn, jota hän maalasi yhä uudelleen auringon laskun kuviin Kuurnan suuntaan. Hän tavoitteli maalauksiin öisiä sävyjä. Kajaanin pääkirkon vasemmalla parvella sijaitseva vanha alttaritaulu on Lehtovaaran konservoima.
Rehjansaaren Lehtovaarat omistivat neljän vuosikymmenen ajan. Isä-Emil oli ostanut saaren v. 1916 Tuhkasen taiteilijasuvulta. Eino Lehtovaara viljeli saarta pienviljelijän ja raivaajan ottein. Hän istutti sinne paljon uutta etelän kasvillisuutta, omenapuutkin menestyivät.
Kanat, lehmät ja hevonen tuotiin myös kesäksi saareen. Lehtovaara oli aamunvirkku ja nopealiikkeinen mies. Kesäaamuisin hän ajoi jo aikaisin moottoriveneellään kaupunkiin tuomaan kaupaksi Rehjan tuotteita. Sairastuttuaan Eino Lehtovaara myi saaren v. 1966 Kajaanin kaupungille.
