Kainuussa 1900-luvun alku oli nousun aikaa. Terva-aika väistyi.
Kehittyvä maatalous oli ruuan vuoksi elinkeinoista tärkein.
Kajaanin Maanviljelysseura (1907), entinen Kajaanin maalaisseura,
v:sta 1905 Kajaanin kihlakunnan Maanviljelysseura, oli perustettu
edistämään maataloutta. Seuran sihteeriksi kutsuttiin Kittilässä
Lapin maatalousseuran sihteerinä 13 vuotta toiminut Aleksanteri
Fränti. Hän oli Raahen seminaarista valmistunut kansakoulunopettaja,
joka oli viranhoitonsa ohella perehtynyt myös maatalousalaan.
Luontevaa Lapualla syntyneelle maanviljelijän pojalle.
Fräntit muuttivat Kajaaniin 1919. Oli puoliso Maria (Maiju), o.s.
Candelin, sekä lapset Eila ja Aslak. Koti oli Osmonkatu 7:ssä. Talon
päädyssä oli maanviljelysseuran toimisto, jossa oli myös Marialla työ,
ensin rahaston-, sitten toimistonhoitajana. Eelis Weisteen suunnittelema,
1913 valmistunut sininen talo on yhä paikallaan.
Fräntien sukuhauta sijaitsee Vanhalla hautausmaalla (osasto 1, rivi 21,
paikka 290).
Anneli Piirainen, Kajaanin Matkailuoppaat ry
Kuvaaja: Kainuun Museon kuva-arkisto
Työtä riitti. Uudistamista ja valistusta tarvittiin. Toiminta oli monipuolista.
Maanviljelysseura opetti uutta suoviljelyä, harjoitti koetoimintaa ja kotieläinjalostusta. Yhteistyötä Seppälän maamieskoulun kanssa edisti, että Fränti oli koulun johtokunnan puheenjohtaja. Maanviljelysseuran anomana aloitti 1928 valtion kotitalouskoulu
Seppälässä. Järjestettiin mm. paljon maamiespäiviä – juhlahetkiä ja valistusta viljelijöille. Maanviljelysseura toimi myös tieverkoston parantamiseksi ja kokosi kuntien rautatietoimikunnan edistämään ratojen rakentamista. Luottamustoimet toivat Fräntille kunnallisneuvoksen arvonimen 1929.
Hankkiakseen käytännön kokemusta Fräntit ostivat 1933 Kuluntalahdesta Nuasjärven tuntumasta Tuomaalan tilan ja myöhemmin vielä kaksi pienempää. Maanostojen vuoksi Tuomaalasta tuli iso viljelys- ja karjatila. Sotien jälkeiseen pika-asutukseen luovutettiin
maista yli kaksisataa hehtaaria.
Aleksanteri Fränti oli myös yhteiskunnallisesti aktiivinen. Hän oli neljästi kansanedustajana, ensin Lapista, sitten Kainuusta. Puolueet olivat Nuorsuomalainen ja myöhemmin Kansallinen Edistyspuolue. Presidentin valitsijamiehenä hän oli K.J. Ståhlbergin, Kyösti Kallion
ja Risto Rytin vaalissa. Hän oli myös Suomen Pankin ja valtion tilintarkastajana.
Lapuanliikkeen pärskeet 1930-luvulla yltivät Kainuuseenkin. Fränti tyynnytti kuohuntaa asettuen puolustamaan parlamentaarista kansanvaltaa, tasavaltalaista hallitusmuotoa ja kansalaisoikeuksia.
Aleksanteri Fränti jatkoi Kajaanin Maanviljelysseuran toiminnanjohtajana viimeiset kymmenen vuotta. Hän kuoli 69-vuotiaana jäämättä eläkkeelle. Maiju-puoliso oli kuollut pari kuukautta aikaisemmin.
Loppuun asti velvollisuutensa täyttänyt, vaikutusvaltainen Aleksanteri Fränti sai aikalaisiltaan osuvan kutsumanimen ”Kainuun keisari”. Kaikki tiesivät, kuka hän oli.
