Arvid Planting syntyi Kajaanissa kaupunginviskaali Frans August Plantingin ja Sofia Tallgrenin perheeseen, johon kuului neljä lasta. Hän meni Seppälän maanviljelyskouluun oppilaaksi. Siellä hän tutustui agrologi Anna Gabriella Wahlroosiin (1876–1951), joka oli kotoisin Loviisasta, apteekkarin tytär ja täysin ruotsinkielinen. Gabriella – Ella – oli Seppälän maamieskoulun meijerska. Hän oli myös Kainuun Osuusmeijerin
meijerska ja sen perustajia.
Hauta sijaitsee Paltaniemen kuvakirkon hautausmaalla (osasto 5, hautasija 1).
Rauha Roiha, Kajaanin Matkailuoppaat ry
Kuvaaja: Plantingin perhealbumi
Herastuomari on Suomessa arvonimi, joka voidaan myöntää käräjäoikeuden
lautamiehelle pitkäaikaisesta, vähintään kymmenen vuotta kestäneestä, ansiokkaasta
toiminnasta. Sotavuosina Arvid Planting toimi Paltaniemen ja Koutamaa niemen suojeluskunnan varapäällikkönä.
Sutelan tila Paltaniemellä oli valtion omistama vuokratila. Arvid ja Ella avioituivat
1904. Heille syntyi kolme lasta: Yrjö, Anna ja Elsa. Seppälän meijerska Ella oli
jo vuokrannut Sutelan tilan. Arvid jatkoi vuokraajana 1906–1936. Hän kunnosti taloa
ja hoiti sitä niin, että Sutelasta kehittyi palkittu mallitila. Sen vuokrasopimusta ei
kuitenkaan enää jatkettu eikä tilaa myyty Plantingeille heidän toiveestaan huolimatta.
Akseli Gallen-Kallela oli Ellan serkku ja vieraili Paltaniemellä Sutelan tilalla. Hän
tarvitsi maalauksensa malliksi oikeaa pääkalloa. Sen hän löysi vanhalta, vyöryvältä
hautausmaalta Pappilanniemen törmästä. Ella kyllä varoitti ottamasta.
Toinen merkittävä tapahtuma Paltaniemellä oli 1928, kun Suomen eduskunta kokoontui
Sutelassa. Ellan ja Arvidin poika Yrjö August oli silloin 11-vuotias ja pääsi
näkemään, kun talon piha täyttyi autoista. Arvid ja Ella ostivat 1941 Siltalan torpan
maineen nykyisen lentokentän vierestä. Heidän poikansa Yrjö rakensi sen rintamamiestaloksi. Yrjö kaatui Rukajärvellä, ja Siltala jäi vanhemmille.
Yrjö ja hänen serkkunsa Rauni ja Olli olivat vaihtaneet sukunimen Pohjamaksi.
Kerrotaan, että Ella ei pitänyt nimen muuttamisesta.
Yrjön poika Juhani Pohjama toimi 35 vuotta Kajaanissa liikkuvan poliisin ylikonstaapelina.
Taiteilija Kalevi Tuhkanen kertoi hänelle ja hänen pojalleen Arille, että Paltaniemen kirkonkello halkesi 1952 Arvid Plantingin hautajaisissa.
