Filosofian ylioppilas Jarmo Antamo Hela

Jarmo Antamo syntyi Raumalla Martti ja Anna Maria (o.s. Kiviranta) Helan toisena lapsena. Perheeseen kuuluivat lisäksi vanhempi poika ja Jarmoa nuorempi tytär. Helat muuttivat 1927 Kajaaniin, jossa isä toimi seminaarin rehtorina ja opetti kasvatusoppia vuoteen 1943. Äiti oli musiikinopettaja.

 

Poikkeuksellisen lahjakas Jarmo oli kuuden laudaturin ylioppilas, joka kirjoitti englannistakin laudaturin opiskeltuaan kieltä itsekseen, mutta oltuaan kesällä Englannissa.

Pianoa hän soitti harjoitellen kymmeniä kappaleita ulkoa ennen matkalle lähtöä ja välttyi näin nuottien kuljettamisen vaivalta.

 

Jarmo suoritti 1937–1938 varusmiespalveluksen, josta vapautui reserviin vänrikkinä. Opinnot Helsingin yliopiston historialliskielitieteellisessä tiedekunnassa ja kauppakorkeakoulussa hän aloitti 1938.

 

Talvisota keskeytti opinnot. Jarmo lähetettiin 5.12.39 suojaamaan Suomussalmelle perääntyvien suomalaisjoukkojen paluuta. Hulkonniemen viivytystaistelujen jälkeen hänet löydettiin kaatuneena Kiantajärven Niskanselän jäältä. Jarmon ja monen muun lupaavan nuoren miehen elämä päättyi   alkuunsa. Joukkueenjohtajat eli vänrikit olivat yleensä koulutetuimpia ja nuoria. He olivat kaatumistilastojen kärjessä.

Jarmo Antamo Helan leposija on Kajaanin kirkkopihan sankarihaudassa.

 

Sankarihautaan on haudattu sodassa, sodan seurauksena tai sotatoimialueella kuolleita sankarivainajia. Kajaanin sankarihautausmaa perustettiin 1933 Kirkkopuistoon. Paikalla on suomussalmelaissyntyisen taiteilija Jooseppi Mannisen Hyvästijättö, isänmaan puolesta talvi- ja jatkosodassa 1939–1944 kaatuneiden sankarivainajien muistolle omistettu veistos.

Kirkkopuistossa on lisäksi Karjalaan jääneiden vainajien, vapaussodassa 1918 kuolleiden sekä Pirttijärven taistelussa 13.3.1942 kaatuneiden muistokivi.