Vuoden 2024 yhteisvastuukampanja keskittyy nuorten elämänhallinnan ja mahdollisuuksien parantamiseen. Kajaanilaiset Inka Karvinen ja Helmi Ojalehto ovat huolissaan nuorten jaksamisesta ja yksinäisyyden kokemuksista.
Anna Juntunen
Kuvaaja: Reijo Haukia ja
Kajaanin kamerakerho
Jokaisella nuorella on oikeus unelmiin ja ihmisiin ympärillä, jotka tukevat haaveiden toteutumista.
Kajaanin keskuskoulun 9. luokalla olevalle Inkalle ja lukion ensimmästä luokkaa käyvälle Helmille kuuluu hyvää pienestä väsymyksestä huolimatta. He kertovat opiskelun aiheuttavan lievää stressiä. Koulun ohella myös harrastuksille ja ystäville on tärkeää
löytää aikaa.
– Varsinkin lukio-opinnot voivat vaatia nuorelta paljon. Pitkät päivät ja työmäärät vaikuttavat jaksamiseeni. Myös vapaa-ajalla teen paljon asioita: olen kerhonohjaaja, kuulun nuorisovaltuustoon ja valmennan cheerleadingiä. Lisäksi olen mukana seurakunnan globaalien nuorten ryhmässä, Helmi kertoo.
– Vapaa-ajallani ohjaan voimistelukerhoa. Lähdin myös mukaan seurakunnan isoskoulutukseen. Minulla on pitkä tausta telinevoimistelusta, ja sen lopetettuani käyn kuntosalilla, sillä rakastan urheilua, Inka toteaa.
Huoli nuorten yksinäisyydestä
Inka ja Helmi kertovat, ettei kumpikaan heistä ole kokenut yksinäisyyttä ja heillä molemmilla on kavereita. Sen sijaan ulkopuolisuuden kokemukset joissakin tilanteissa esimerkiksi uusien ihmisten keskuudessa ovat tuttuja.
– Vaikka yksinäisyys ei kosketa tällä hetkellä minua, olen huolissani yksinäisyyttä kokevista nuorista. Ympärilläni on paljon ihmisiä, jotka pitävät huolen siitä, etten jää yksin, ja siitä olen kiitollinen, Helmi kertoo.
Inka ja Helmi tunnistavat sosiaaliseen mediaan liittyviä ilmiöitä, jotka voivat vaikuttaa nuorten hyvinvointiin heikentävästi.
– Monelle nuorelle sosiaalinen media voi aiheuttaa ongelmia. Kun itseään alkaa verrata sosiaalisessa mediassa vastaantuleviin ihmisiin, voi syntyä ulkonäköpaineita ja riittämättömyyden tunteita. Nämä vaikuttavat heikentävästi itsetuntoon. Somessa tulee vastaan sellaisia nuoria, jotka vaikuttavat voivan todella huonosti ja kaipaavat apua, Inka ja Helmi toteavat.
Apua on saatavilla
Koulumaailmassa nuoret kertovat kohtaavansa yksinäisyydestä kärsiviä nuoria. Tilanteeseen puuttuminen ei ole aina yksinkertaista.
– Jos yksinäiseltä vaikuttava nuori on minulle tuttu, on helpompaa mennä hänen luokseen ja kysyä kuulumisia. Tuntemattoman nuoren luo ei ole välttämättä kovin helppoa mennä. Jos en tunne yksinäiseltä vaikuttavaa ihmistä, en voi tietää, onko hän tarkoituksella yksin, ja näin kynnys lähestyä häntä voi olla korkeampi. Jokainen voi vaikuttaa yksinäisyyden lieventämiseen menemällä juttelemaan toisella ihmiselle, Helmi pohtii.
Molempien nuorten mukaan niin peruskoulussa kuin lukiossakin on kuuntelevia korvia ja auttavia aikuisia. Tosin yksinäisyydestä ei nuorten mukaan puhuta tarpeeksi.
– Esimerkiksi kuraattori on sellainen aikuinen, jota voi lähestyä, jos kokee yksinäisyyttä. Mielestäni peruskoulussa ei kuitenkaan puhuta ääneen tarpeeksi yksinäisyydestä ja avun hakemisesta. Yksinäisyydestä pitäisi puhua paljon enemmän, jotta yksinäisyyttä kokeva nuori uskaltaisi kertoa tarinastaan, Inka toteaa.
Inka ja Helmi pitävät tärkeänä sitä, että jokaisella nuorella olisi rohkeutta unelmoida. Tytöt kertovat unelmoivansa esimerkiksi opinnoista ja työstä, joka tuntuu itselle mielekkäältä.
– Jokaisella nuorella on oikeus unelmiin ja ihmisiin ympärillä, jotka tukevat haaveiden toteutumista.
