Näin oli muuan Wäyrysen virkaveli todennut Martti
Tyrkölle. Johannes Wäyrynen oli syntyjään oululainen, joskin isän
suku oli Kainuusta. Lapsuudessa Johannes joutui jopa kerjäämään
ruokaa. Wäyrysen nuoruudessa oli harvinaista, että köyhän suomenkielisen
työläisperheen poika kävi lyseon – vieläpä ruotsinkielisen.
Sen jälkeen Wäyrynen valmistui papiksi erinomaisin arvosanoin. Kajaaniin
hän tuli kappalaiseksi vuonna 1894 ja toimi kaupungin ainoana
pappina aina kuolemaansa saakka vuonna 1927.
Johannes Wäyrynen (1860-1927), Kajaanin kappalainen ja kirkkoherra. Wäyrysen sukuhauta sijaitsee Vanhalla hautausmaalla (osasto 11, rivi 37, paikka 180).
Seppo Kavilo, Kajaanin Matkailuoppaat ry
Wäyrysen kuva Keskusseurakuntakodin muotokuvamaalauksesta
Wäyrynen oli herännäisyyden kärkihahmoja. Omassa elämässään hän varoi nostamasta itseään muiden yläpuolelle. Hän oli hyvin omaperäinen ja saattoi esiintyä karkeasti ja loukkaavasti, mutta oli samalla ymmärtäväinen ja lempeä seurakuntalaisiaan
kohtaan. Wäyrynen oli syvällinen pohdiskelija ja innokas keskustelija, niin että jopa junaa pyydettiin odottamaan, että keskustelukumppani ehti kotimatkalle. Wäyrynen oli taitava havainnollistamaan vertauskuvin ja esimerkein vaikeita kristinuskon oppeja. Hän oli myös hyvä ihmistuntija ja taitava sielunhoitaja kohdatessaan hengelliseen hätään
joutuneita.
Suuri perhe, yksitoista lasta ja virka vaativat Wäyryseltä paljon – rakennettiinhan hänen johdollaan Kajaanin uusi kirkko, perustettiin Vuolijoen seurakunta ja tehtiin paljon muitakin uudistuksia. Wäyrynen jaksoi kuitenkin tehdä työtä myös Kainuun kehittämiseksi. Hän oli mukana kaikissa mahdollisissa uudistuksissa kuten seminaari, kansanopisto, kansalaisopisto, rautatie- ja maantiehankkeet, maanviljelysseura, Osuuskauppa Maakunta sekä meijeri.
Wäyrysen merkitystä eivät kaikki ymmärtäneet. Niinpä hän 60-vuotissyntymäpäivänään yllättyi ystäväjoukon laajuudesta. Hänen kuoltuaan Väinö Malmivaara totesi Jumalan lähettäneen Wäyrysen ajamaan nälkää pois Kainuun köyhän kansan keskuudesta – niin hengellistä kuin aineellistakin nälkää. Wäyrynen oli ”honka, joka nousi korkealle tavallisen näreikön yläpuolelle”.
Lähteet:
Marttinen, Eero: Johannes Wäyrynen kohosi aikalaistensa yläpuolelle
kuin honka näreikön ylitse. (Kainuun Sanomat 5.2.1967)
Tyrkkö, Martti: Mies riensi levähtämättä. Kajaanin Rovastin Johannes
Wäyrysen elämänvaiheita. (WSOY, Kajaanin Kirjapaino 1945)
Vartija, numero 11–12/1945 s. 393–394: Otto Korpijaakon arvostelu
Martti Tyrkön teoksesta Mies riensi levähtämättä.
