Olen syntynyt Vuolijoella yrittäjätaustaiseen perheeseen. Lapsena vierailin paljon maalla mummolassa ja sain viettää turvallista aikaa tätieni ja enojeni kanssa.
Eija Pyrrö
toimitus Mirja Kananen
Kuvaaja: Mirja Kananen
Joulusta odotan rauhallista perhejoulua. Käymme kirkossa ja hautausmaalla, syömme hyvin, ja pelailemme pelejä.
Olen suorittanut kauppakoulun, nuorisotyönohjaaja-, yhteisöpedagogi- ja sosionomitutkinnon. Työuraa minulla on takana yli 40 vuotta, ensin kolme vuotta toimistotyötä, sitten erilaisissa nuorisotyön esimiestehtävissä 40 vuotta.
Päädyin Riihipihan talonpoikaismuseon toimintaan osaksi kummivanhempieni Iikka ja Sinikka Alasalmen innostamana, osaksi rakkaudesta kotiseutuun. Kiinnostuneina omasta historiastaan ja talonpoikaisperinteestä Alasalmet perustivat mailleen Riihipihan-museon vuonna 1991 ja myöhemmin myös toimintaa ylläpitävän säätiön. Alkusysäyksen museo sai Alasalmen navetan tuhouduttua tulipalossa, samalla tilan karjatalous loppui. Suomessa oli talouslama, joten museo perustettiin todellisten lama- ja nälkävuosien muistoksi ja kunnianosoitukseksi menneille raivaajasukupolville.
Museoalue on laaja ja se sisältää 39 kirjattua rakennusta ja noin 4000 esinettä. Kaikki rakennukset on siirretty eri paikoista. Mm. Pihlajamäki on Sotkamon Korholanmäen kylästä ja se on peräisin 1800–1900-lukujen vaihteesta. Niittypirtti on siirretty Oulusta. Vuolijoen maaseutuyhdistys pitää siinä kesäkahvilaa ja vuokraa tiloja juhlakäyttöön.
Kekkos-aitta on kuulunut Sylvi ja Urho Kekkoselle, jotka asuivat ja viljelivät maata Vuolijoen Ojanperällä vuosina 1940–1945. Museoalue on jaettu eri osastoihin, kuten pankki-, metsä-, suojeluskunta ja lottatyöosastoihin. Riihipihalla pääsee tutustumaan ja osallistumaan monenlaisiin kädentaitoihin. Kesällä museo on auki 14.6.–10.8. Riihipihan joulupolku järjestettiin tänä vuonna Karjalan pirtissä ja sen pihapiirissä. Seurakunnan kanssa yhteistyössä järjestetään 21.12. klo 16 jouluseimihartaus Riihipihan tallilla. Klo 18 voi siirtyä laulamaan kauneimpia joululauluja Vuolijoen kirkkoon.
Riihipihan toiminnasta vastaa säätiöhallitus. Suuret kiitokset kuuluvat kaikille vapaaehtoisille rakennusten ja alueen kunnossapitoon ja tapahtumien järjestelyihin osallistuville. Ilman heidän pyyteetöntä osallistumistaan toimintaa olisi mahdotonta järjestää. Tällä hetkellä hallinnoimme Oulujärvi Leaderin rahoittamaa Digitaalinen kulttuuripolku eteläisellä Oulujärvellä-hanketta. Mukana on useita kohteita. Hankkeen tavoitteena on myös se, että nykysukupolvi löytäisi museot.
Harrastuksiini kuuluu musiikki ja runot. Olen mukana Kainuun Viihdekuorossa, mitä johtaa Risto Vähäsarja. Harjoituskauden päätteeksi meillä on ollut neljä joulukonserttia. Vaalan ja Kainuun runoryhmillä on myös olleet esityksensä. Eläkeläisenä jää toki aikaa myös neulomiseen ja lukemiseen. Joulusta odotan rauhallista perhejoulua. Käymme kirkossa ja hautausmaalla, syömme hyvin, ja pelailemme pelejä. Kolmesta lapsestani yksi asuu Kainuussa, toiset etelässä. Tänä jouluna menemme lapsenlapseni, 2-vuotiaan Pauluksen, luo viettämään yhteistä joulua.
