Uuno Vihtori Seppo syntyi Vaasassa 11-lapsisen perheen esikoisena.
Hän pääsi ylioppilaaksi Vaasan suomalaisesta lyseosta ja lähti
opiskelemaan Helsingin yliopistoon, jossa suoritti filosofian kandidaatin
tutkinnon ja valmistui sitten papiksi 1927. Seppo opetti
Raudaskylän yhteiskoulussa latinaa, kreikkaa ja hepreaa. Kajaaniin
hän muutti 1929 Emil Lehtovaaran pyynnöstä.
Uuno Sepon (25.6.1898–6.1.1960) sukuhauta sijaitsee Vanhalla hautausmaalla (osasto 3, rivi 37, paikka 398).
Rauha Roiha, Kajaanin Matkailuoppaat ry
Kuva: Kainuun Museon kuva-arkisto
Seppo toimi Kajaanin yhteislyseon uskonnon, filosofian ja sielutieteen lehtorina 30 vuotta ja rehtorina 1944–1954. Hän oli monen kajaanilaisperheen pidetty perhepappi. Kaupunginvaltuustoon hän kuului pitkään, oli kaupunginhallituksen jäsen kuolemaansa
saakka ja kaupunginjohtajan sijaisena Jaakko Sopalan pitkän sairausloman ajan.
Vaasassa Sepon perhe piti saunaa, jonka kassasta ja järjestyksen pidosta vastasi vanhin poika. Kajaanissa Uuno Sepolla oli kaksi mielisaunaa: kaupunginsauna, jossa perjantaisin kokoontui erikoinen saunaparlamentti keskustelemaan ja väittelemään. Toinen sauna
oli Marin sauna, jonne Sepolla oli elinikäinen vapaalippu.
Elämää varten: Kajaanin lyseo 100 vuotta -kirjassa Uuno Sepon oppilaat muistelevat värikästä, väliin tulisen äkkipikaista, temperamenttista, valtavia äänivaroja käyttävää opettajapersoonaa. Kerta toisensa jälkeen oppilaat saivat houkutelluksi hänet kertomaan
mieliaiheistaan, joita olivat ”Luteerus” eli Martti Luther, Paavo Ruotsalainen ja jatkosota, johon hän oli osallistunut Sallan suunnalla. Näin vältyttiin läksyjen kuulustelulta ja tunti kului mukavasti. Uuno Seppo oli loistava kertoja, eläytyjä ja kuvailija. Kurinpito-ongelmia hänellä ei ollut.
Suomalaisuus ja isänmaallisuus veivät Sepon jatkosotaan pohjoiseen. Korsuelämä opetti tuntemaan kansanmiehiä, kuuntelemaan jätkien tarinoita ja käytännön taitoja. Sota lujitti uskonnollista vakaumusta. Hän oli herännäispappi, mahtailua ja kerskailua karttava,
tunnollinen opetustyössä. Rehtorikautena hän saattoi mennä aamuvarhain kansliaan ja palata iltamyöhällä.
Uuno Seppo kuoli Kajaanissa 1960. Monet luokkakokouksia viettävät entiset oppilaat haluavat käydä hänen haudallaan muistelemassa ja viemässä kukkia.
