Jokin aika sitten julkaistiin jokavuotinen tutkimus eri kansojen onnellisuudesta, ja Suomi oli jälleen ykkössijalla – jo kahdeksatta kertaa peräkkäin. Kaikista ongelmista ja hankaluuksista huolimatta suomalaiset taitavat jo itsekin uskoa onnellisuuteensa; en havainnut ensimmäisten vuosien epäuskoisia kommentteja virheistä tai muista salaliitoista tutkimuksen tekijöitä kohtaan.
Teuvo Hatva
Kuvaaja: –
Tutkijat puhuvat mielellään onnellisuuden sijaan tyytyväisyydestä elämään, mikä ehkä paremmin kuvaa tutkimusta. Silloin ei puhuta pelkästään tunnereaktiosta vaan myös yhteiskunnan turvallisuudesta, toimivuudesta ja luotettavuudesta. Rehellisyys ja luotettavuus kuvaavat myös suomalaista sielunmaisemaa.
Kajaanissa on helppo uskoa tutkimukseen. Vaivaton arkielämä ja mutkattomat ihmiset tekevät elämästä turvallista ja tyytyväisyyttä luovaa. Ehkä jopa liiankin turvallista eli tylsää – ainakin jos uskoo kyselytutkimuksia nuorten poismuuton syistä. Voi olla, että tylsyyden eli turvallisen ja vakaan arjen arvostus kasvaa iän myötä tai kohdattaessa erilaisia todellisuuksia muualla. Ainakin ulkomailta tänne muuttavat tuntuvat arvostavan Kajaanin itsestäänselvyyksiä, kuten luontoa, turvallista arkea ja kaiken toimivuutta.
Tänne muuttaneiden onnellisuutta taatusti nostaa myös se, että he pääsevät paremmin tekemisiin paikallisten ihmisten kanssa. Erilaiset harrastukset, seurakunnan toiminta, työpaikka ja muut kohtaamiset madaltavat kynnystä suomen puhumiseen ja johtavat
parempaan kotoutumiseen. Kainuulaisia luonnehditaan usein vähän varautuneiksi
mutta uskollisiksi ystäviksi, kunhan on päästy paremmin tutustumaan. Tunnistan tämän piirteen myös itsessäni, ja useasti olen jälkeenpäin miettinyt, kuinka olisin voinut olla
lämpimämpi kohdatessani ennestään tuntemattomia ihmisiä.
Muutamassa vuodessa Kajaaniin on muuttanut useita satoja henkilöitä sotaa käyvästä Ukrainasta. Alkuinnostuksen jälkeen vapaaehtoiset avustuskeräykset ja muut auttamistavat
ovat osittain pikkuhiljaa hiipuneet. Monien tänne muuttaneiden avuntarve ei kuitenkaan ole poistunut, ja varsinkin aikuisilla pari vuotta on lyhyt aika sopeutumiseen uuteen kulttuuriin.
Onneksi julkinen sektori luo eri avustusmekanismeilla arjen turvallisuutta ja vakautta eli mahdollistaa onnellisuutta. Toivottavasti seurakunta ja tavalliset kajaanilaiset pystyvät
ja jaksavat myös osaltaan syventää kanssakäymistä sekä ukrainalaisia että muista maista tulleita kohtaan. Ihan tavallinen lähimmäisenrakkaus niin kantasuomalaisia kuin muualta saapuneita kohtaan luo osaltaan onnellisuuden peruspilaria.
Pidetään siis huolta yhteiskunnan rakenteista ja lämpimästä kohtaamisesta ihmiseltä ihmiselle, niin pysymme maailman onnellisempana kansana myös seuraavina vuosina.
********
Olen 56-vuotias monipuolisen työhistorian omaava mies Kajaanin Vuolijoelta. Poliittisen vaikuttaminen jää tulevana keväänä historiaan, ja on aika suuntautua kohti uutta lehteä elämänkirjassa. Lähipiiriini kuuluvat vaimo ja hänen aikuinen tyttärensä perheineen.
