Matti Sarén: Auttamalla laajemmin teemme koko maailman paremmaksi

Matti Sarén ottaa haasteen vastata kysymyksiin vastaan mielellään. Kysyessäni lyhyttä esittelyä Sarén kuvailee itseään paljasjalkaiseksi kajaanilaiseksi. Hän kertoo viettäneensä Kajaanissa lapsuus- ja nuoruusvuotensa ja palaneensa opintojensa jälkeen Helsingistä juurilleen. Tällä hetkellä Sarén asuu synnyinkaupungissaan vaimonsa ja kahden koiran kanssa lasten muutettua jo toiselle paikkakunnalle.

Matti Sarénin sekä opiskelu- että työhistoria ovat hyvin monipuoliset. Hän on väitellyt tohtoriksi fysiikan alalta ja opiskellut lisäksi kauppatieteen tutkinnon. Miehen työura Kajaanissa alkoi teollisuuden palveluksessa. Vaikka asemapaikka oli kotikaupungissa, työtehtävät olivat varsin kansainvälisiä. Kymmenen vuoden työuran jälkeen Sarén sai Oulun yliopiston kanssa tehdyn tutkimusyhteistyön johdosta kutsun Kajaanin ammattikorkeakoulun vararehtoriksi. Kun rehtorin paikka avautui vuonna 2018, Sarén tuli valituksi siihen. Oman kuvauksen mukaan päätös jäädä tukemaan kotikaupungin kehitystä ja hyvinvointia ei ollut vaikea. Päätöstä helpotti entisestään mahdollisuus työskennellä ja asua perheen kanssa samalla paikkakunnalla.

Nuoret ja opiskelijat muuttuvassa maailmassa
Kun kysyn Matti Sarénilta ajatuksia nuorten hyvinvoinnista tämän päivän yhteiskunnassa verrattuna aikaisempaan, pohdinta lähtee liikkeelle aikaisemmista sukupolvista. Sarén toteaa edeltävien sukupolvien eläneen yhteiskunnassa, jossa saattoi olettaa hyvän koulutuksen tuovan pysyvän työpaikan. Vastaavasti hän toteaa, että kun tänä päivänä keskustelee nuorten kanssa, monella heistä toive elämän kaaresta on paljon monimutkaisempi; siinä yhdistyvät työ, opiskelu ja perhe tavalla, jossa kaikki tapahtuvat yhtä aikaa.
– En osaa sanoa, luoko yhteiskunta tämän paineen vai syntyykö se jonkinlaisesta kollektiivisesta toiveesta saavuttaa kaikki kerralla, Sarén pohtii.

Johtopäätöksenä hän vielä arvelee, että jos kaikkea pyrkii saavuttamaan kerralla, on se varmasti hyvin kuormittavaa. Omien toiveiden lisäksi itsestä riippumattomat muutokset pelottavat. Huoli ja uhka sodasta tai vaikka koronaepidemia luovat pelkoa ja ahdistusta tulevaisuuden uskoon.

Pieni suuri korkeakoulu
Johtamaansa Kajaanin ammattikorkeakoulua Matti Sarén luonnehtii ”pieneksi suureksi korkeakouluksi”. Tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että pienuudessa on paljon voimaa. Kun yhteisö ei ole liian suuri, opiskelijat pystytään kohtaamaan ihmisinä.

Rehtori arvioi, että Kajaanin ammattikorkeakoulun saama erinomainen opiskelijapalaute johtuu ainakin osaltaan juuri tästä. Sarénin mukaan myös opiskelijoiden tukemiseen on panostettu palkkaamalla esimerkiksi kuraattoreita, opinto-ohjaajia ja erityisopettajia. Myös seurakunta on osaltaan mukana opiskelijan arjessa. Oppilaitospappi on yksi kuunteleva ja keskusteleva tukipilari niille, jotka häntä tarvitsevat.

Viime vuodet ovat lisänneet tarvetta näiden ammattilaisten palveluille. Toisaalta Sarén kuvailee, että korkeakouluyhteisössä itsessään on suuri voima. Oppilaitoksessa halutaan rakentaa opiskelijoista, opettajista, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön tekijöistä ja muista asiantuntijoista yhteisö, jossa kenenkään ei tarvitse jäädä yksin.
– Yhdessä rakennamme opiskelijalle mahdollisuuden kasvaa ideasta täyteen mittaan asiantuntijuudessa, jolla tulevaa rakennetaan, Sarén kiteyttää.

Kutsu Kirkon Ulkomaanavun hallitukseen
Vaikka yhteys pienehkön, pohjoisen ammattikorkeakoulun johtamisen ja suuren avustusjärjestön hallituksessa työskentelyn välillä voi tuntua ohuelta, Matti Sarén on valittu Kirkon Ulkomaanavun hallitukseen tuomaan sinne nimenomaan sekä pohjoista ulottuvuutta että koulutukseen liittyvää tietoa ja osaamista. Yksi merkittävä osa-alue, johon liittyvää kokemusta Sarén tuo Kirkon Ulkomaanavulle, on lisäksi digitalisaatio. Nykypäivänä opiskelussa voi hyödyntää digitaalisia alustoja hyvin moninaisesti ja edesauttaa näiden välityksellä opintoja sellaisilla alueilla, joille opiskelumahdollisuuksia on muilla keinoin vaikea ulottaa. Esimerkiksi yksi Kirkon Ulkomaanavun ohjelmista keskittyy siihen, miten vaikka pakolaisleirillä voisi oppia ammatin, joka tukisi oman elämän rakentamista.

Kohti parempaa maailmaa pala kerrallaan
Yhteisvastuukeräykseen Matti Sarén kertoo osallistuneensa vuosien varrella sekä itse että perheen muiden jäsenten kanssa. Sarén kuvailee Yhteisvastuun merkitsevän hänelle sitä, että arjen teollamme me jokainen voimme helpoimmin vaikuttaa lähimmäisiimme – naapureihin, toisiin kaupunkilaisiin tai suomalaisiin. Samalla meidän tulee muistaa elävämme maailmassa, jossa teot ja tekemättömyydet heijastuvat lähielinpiiriämme kauemmaksi. Siksi Kirkon ulkomaanapu ja Yhteisvastuukeräys ovat merkittäviä.

Matti Sarén kertoo ajattelevansa, että huomioimalla ja auttamalla laajemmin teemme koko maailman paremmaksi. Tämä ei myöskään hänen mukaansa ole vain toiveajattelua. Tulokset näkyvät esimerkiksi YK:n ja maailmanpankin tilastoissa. Tämä kehitys onkin Sarénin mukaan hyvin lohdullista, vaikka toisinaan unohtuukin arjen huolien tai vaikka erilaisten konfliktien alle.
– Jos pystymme tukemaan tätä kehitystä, teemme maailmasta paremman tuleville sukupolville, pieni pala kerrallaan, Sarén tiivistää koko koko Yhteisvatuukeräyksen ja Kirkon Ulkomaanavun tekemän työn tarkoituksen. Tähän haasteeseen me jokainen voimme ja meidän jokaisen tulee tarttua. Itse kukin tehköön sen parhaaksi katsomallaan tavalla ja niissä puitteissa, mihin omat voimavarat antavat mahdollisuuden.