Vuonna 1901 Paltamon piirin nimismieheksi nimitettiin Henrik Immanuel Gutzen. Silloin yhdeksänvuotias Elin ”Pippi” Sallima Gutzen muutti perheensä mukana Kajaaniin. Aikuistuttuaan Pippi opiskeli Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, kävi viipurilaisen Coranderin veistokoulun ja kähertäjäkurssin. Puusepän ja veistonopettajan
ammatti oli harvinainen 1900-luvun alun naiselle.
Hauta sijaitsee Vanhalla hautausmaalla (osasto 12, rivi 29, paikka 163).
Heli Luhtaniemi, Kajaanin Matkailuoppaat ry
Kuvaaja: Museovirasto, JOKA Journalistinen kuva-arkisto ja
UA Saarisen kokoelma
Suomen Kuvalehden järjestämässä kilpailussa Pippi tuli nukeillaan palkituksi. Hän aloitti 1930-luvun alussa luonnenukkien ammattimaisen valmistuksen. Luonnenukkeja
syntyi kolmen vuosikymmenen aikana kolmisen tuhatta. Kainuulainen jätkä oli yleisin aihe. Näköisnukkeja paikallisista henkilöistä tilattiin häneltä paljon. Näköisnukkeina valmistuivat myös säveltäjä Jean Sibelius, kirjailija Ilmari Kianto ja pääministeri Urho Kekkonen.
Pienet taideteokset, 25 sentin mittaiset luonnenuket, valmistuivat puukon ja veistopuukon avulla haapa- ja leppäpölkystä sekä kangastilkuista. Takin käänteet, hatut ja jalkineet olivat todellisuutta pienoiskoossa. Kainuun Matkailijayhdistyskin tilasi Gutzenilta Kainuun nuken. Niitä oli myynnissä Pöllyvaaran näkötornissa vuonna 1938.
Sympaattinen neiti Gutzen oli innokas harrastelijamaalari ja teki tilauksesta myös puusepäntöitä. Kajaanin kirkon vieressä entisessä Karvosen talossa sijaitsivat hänen
asuntonsa ja verstas. Nykyisin samalla paikalla on Kalevan harjaantumiskoulu (Kirkkokatu 20). Atelieerin eli kainuulaisittain verstaan seinällä oli suurin siroin kirjaimin maalattuna
vihreälle paperille: ”Tee työ ja unhoita kaikki muu, kuin unelma öinen unhoittuu!”
Luonnenukeistaan tunnetun taiteilijatar Pippi Gutzenin lähisukuun kuului taidemaalari Amelie Lundahl, näyttelijät Arthur Lundahl ja Aarne Riddelin-Orjatsalo sekä kirjailija Ilmari Kianto (Calamnius).
Pipin isoäiti Amanda Hertman oli Suomen ensimmäinen nukkemestari. Hän oli Oulun kaupunginviskaali F.J. Hertmanin puoliso.
Pipin veli Karl Henric Immanuel Metsävainio (vuoteen 1906 Gutzen) maalasi vuonna 1910 Piippolan kirkon alttaritaulun Jeesus kolkuttaa ovelle. Hän oli päässyt ylioppilaaksi Kajaanin Yhteiskoulusta 1910 ja valmistunut Helsingin yliopistossa filosofian tohtoriksi 1934.
