Jenny Bergh oli raatimies Carl Gustaf Berghin tytär. Hän kävi koulua Oulussa ja myöhemmin Tukholmassa ja Saksassa ja teki opintomatkoja ulkomaille.
Jenny Bergh oli saksan kielen opettaja Kajaanin alkeiskoulussa
1887–1895 ja yhteiskoulussa 1895–1906. Hän toimi myös Kajaanin
ruotsinkielisen yksityisen tyttökoulun, Kajaanin naisväen koulun, johtajattarena 1880–1898. Kielet olivat tulleet maan oppikouluissa
valta-asemaan ja olivat täälläkin tärkeitä. Oppisuunnitelma oli sama kuin muissa yksityisissä ja valtion vastaavissa kouluissa. Koulu sai pientä valtion apua, mutta muuten talous oli avustuksien ja lukukausimaksujen varassa, joten koulun oli pakko noudattaa suurta säästäväisyyttä.
Jenny Berghin hauta sijaitsee Vanhalla hautausmaalla (osasto 3, rivi 5, paikka 21).
Anja Hongisto, Kajaanin Matkailuoppaat ry
Kuvaaja: Kainuun museo
Yhteiskoulun perustamisen (1894) jälkeen erityinen tyttökoulu tuli tarpeettomaksi. Senaatti määräsi 1895 tyttökoulun lakkautettavaksi; koulu toimi kaikkiaan parikymmentä vuotta.
Uudessa kunnallisessa yhteiskoulussa saksaa ja kaunokirjoitusta opetti entisen tyttökoulun ja tämän uudenkin koulun johtajatar Jenny Bergh. Rehtorina oli Robert Lindgren. Jenny Bergh luopui opettajan työstä 1906.
Jenny Bergh mainitaan historian kirjoissa myös yhtenä niistä kajaanilaisista kauppiaista, jotka kartuttivat kiinteää omaisuuttaan. Kajaanin postikonttorinhoitaja, neiti Charlotte Backmanin kirjakauppa toimi Kauppakatu 13:n paikalla, jossa toimi myös posti. Charlotte Backman myi kirjakaupan Jenny Berghille 1886. Tämä siirsi kaupan kauppias Revon taloon.
Jenny Bergh oli hyvin innostunut kirjakaupan pitämisestä, mutta ei jaksanut tehdä kahta työtä siirryttyään Kajaanin yhteiskoulun palvelukseen. Hän luopui vuonna 1899 liikeyrityksestään veljensä Carl Petterin hyväksi. Jenny Bergh kuului sekä
kaupungin kansakoulun että yhteiskoulun johtokuntaan.
Jenny Bergh oli yksi allekirjoittaja Naisten yleiselle äänioikeuskokoukselle 1904 lähetetyssä kirjeessä, jossa pyydettiin valtiollista äänioikeutta naisille. Kajaanissa allekirjoittajia oli hiukan toistasataa. Kirjeitä lähetettiin kaikkialta Suomessa.
Lestadiolainen herätysliike Kajaanissa levisi Jenny Berghin yksityisestä tyttökoulusta 1880-luvulla. Jenny Bergh kuoli naimattomana, pitkään sairastettuaan, marraskuussa 1922.
