Helsingissä syntynyt Alex Ahlberg opiskeli vuoden Ate-neumin Taidekoulussa, ja häntä pidettiin tulevana taiteilijana. Puutarhurin ura vei kuitenkin voiton varmempana ammattina, johon hän valmistui Ruotsissa.
Haudan sijainti Vanhalla hautausmaalla osasto 10, rivi 17, paikka 391.
Kirjoittaja: Aila Latipää, Kajaanin Matkailuoppaat ry
Kuva: Kainuun Museo
Hän suunnitteli yksityisiä puutarhoja Helsingissä, muutti Simpeleen tehtaiden puutarhuriksi ja 1920-luvulla Kajaani Oy:n puutarhuriksi. Kauppapuutarhan laajat kasvimaat olivat Kruununpuodimäellä. Taiteesta ei tullut Ahlbergille elämänuraa, mutta hän jatkoi maisemamaalausten ja puuveistosten tekemistä.
Avioliitto Annan, o.s. Jakovleff, kanssa päättyi vaimon kuolemaan -39. Hans-pojasta tuli matematiikan opettaja. Uuden avioliiton Ahlberg solmi kajaanilaisen F.A. Wallinin ja Hilma o.s. Fagerlundin tyttären, Kajaani Oy:n pääkassanhoitaja Elnan kanssa. Perheen kotikieli oli ruotsi.
Ensimmäisen nukkekodin rokokookaluston Ahlberg valmisti Simpeleellä. Kun tuttavat näkivät kauniin kaluston, hekin halusivat sellaisen. Näin alkoi pienoishuonekalujen valmistaminen. Vähitellen huonekaluja kulkeutui ympäri Suomen ja ulkomaillekin aina Amerikkaan asti.
Ahlberg tutki tarkasti tyylihuonekaluja sekä linnojen ja kotien sisustuksia. Hän piirsi ensin mallin paperille, josta siirsi sen vanerille. Kun osaset olivat vanerilla, ne leikattiin irti levystä, minkä jälkeen alkoi osien liimaaminen. Viimeisen silauksen huonekalut saivat maalaamisen ja sametilla pehmustamisen myötä. Materiaalina olivat koivu, mahonki ja pähkinäpuu, työkaluina vain viila, santapaperi, vanerisaha ja veitsi.
Vuonna 1950 Ahlberg jäi eläkkeelle ja muutti nykyisinkin Runtin talona (Kauppakatu 33) tunnetusta työsuhdeasunnostaan yläkaupungille. Pihan kukkaloiston kerrotaan ihastuttaneen ohikulkijoitakin. Ennen Tehdaskadun uuden kerrostalon huoneistoon muuttoa 86-vuotias Ahlberg myi viimeisen kokonaisen nukkekodin Hillevi Gyllenbögel-nimiselle tunnetulle nukkien keräilijälle.
Miniatyyrikalustoja tuhansine erilaisine esineineen syntyi neljän vuosikymmenen kuluessa satoja. Harrastuksen Ahlberg oli aloittanut tekemällä pöytäkoristeiksi pahvisia tonttu-ukkoja.
Kainuun Museon kokoelmissa ja kajaanilaisperheissä on Alex Ahlbergin tekemiä miniatyyrihuonekaluja.