Kävin Tampereella ystävääni tapaamassa. Olimme nähneet edellisen kerran kahdeksan ja puoli vuotta aiemmin. Kuitenkin tuntui siltä, että jatkamme siitä, mihin olimme silloin jääneet. Matkani oli tervehdyttävä paluu takaisin ystävyytemme taikapiiriin.
Anne Ballini
Taiteen ammattilainen, sairaanhoitaja, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, YAMK- ja työnohjaajaopiskelija
Kuvaaja: –
Toisen auttamisen ja tukemisen kautta voidaan merkittävästi lisätä hänen arkensa mielekkyyttä. Joka päivä on hyvä päivä hymyilemiselle ja onnellisuuden sekä yhteenkuuluvuuden tunteille
Kerroin ystävälleni viikoittaisista tapaamisistani Kajaanissa yksin asuvan ikäihmisen kanssa. Kerroin, että tuttavuuteni ikäihmisen kanssa on ollut minulle tärkeä uusi rinnalla kulkemisen ja auttamisen muoto sekä sisällön tuoja myös minun arkeeni. Kävelylenkeillämme ja kahvipöydän ääressä etsimme ja löydämme yhteyden, joka rikastuttaa meidän molempien elämää.
Yksinäisyys on yhteiskunnassamme yksi suurista ongelmista. Liian moni ikäihminen on yksin. Liian moni viettää päivänsä asunnossaan odottaen – kotihoidon käyntiä, sukulaisen kuulumissoittoa, ruokapalvelun lähettiä. Kontaktit ovat monelle ikäihmiselle elintärkeitä, mutta liian lyhyitä ja minimiinsä karsittuja. Ammatikseen ikäihmisten luona käyvillä on liian vähän aikaa pysähtyä ikäihmisen luona ja kysyä, kuinka hän voi, mitä hänelle oikeasti kuuluu. Toisistamme huolehtiminen on ehdottomasti yhteinen etumme. Ystävää tarvitsevan ihmisen ystävänä toimimisen toivoisi olevan kiinteämpi osa hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita. Niin kuin sanotaan, kukaan ei ole saari.
Toisen auttamisen ja tukemisen kautta voidaan merkittävästi lisätä hänen arkensa mielekkyyttä. Joka päivä on hyvä päivä hymyilemiselle ja onnellisuuden sekä yhteenkuuluvuuden tunteille. Yhteyttä toiseen tarvitsemme kaikki, sillä olemme syntymästämme dialogisia. Vaikka ikäihmisten palveluja ja viriketoimintaa karsitaan tänä päivänä resurssien puutteessa, sitä vastaan Kajaanissa pyrkivät toimimaan muun muassa ystäväpalvelutoimintaa järjestävät tahot SPR, Kriisikeskus ja Kajaanin seurakunta.
Koen osallistuneeni tärkeään koulutukseen, kun osallistuin Kajaani seurakunnan järjestämään ystävätoimintakoulutukseen. Saimme koulutuksessa välineitä uuden ystävän rinnalla kulkemiseen. Pyrimme toimimaan luotettavina tovereina ja ylläpitämään positiivista, toiveikasta mielialaa ja keskittymään vahvuuksiin, joita arjessa tarvitaan. Ylläpidämme mielekästä arkea yhdessä keskustellen ja lenkkipolulla fyysistä suorituskykyä edistäen. Yhteiset hetket ystävän kanssa antavat sekä auttajalle että autettavalle hyviä elämän hetkiä ja sisältöä arkeen. Arvostava asenne ja molemminpuolinen kunnioitus sekä positiivisiin hetkiin kiinnittyminen ovat yhteydenpidon ydintä. Niin kuin tiedetään, meillä kaikilla on tarve tulla kuulluiksi, nähdyiksi ja ymmärretyiksi. Kun auttaa toista, itsekin saa. Toisen tukena oleminen on tutkimusmatkaa ihmisyyden maisemassa, jossa kokemusten jakaminen voimaannuttaa.
