Polarisoitunut keskustelu seurakuntien roolista varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa ja oppilaitoksissa käy kiivaampana kuin pitkiin aikoihin. Osalle jo pelkkä kirkon työntekijän läsnäolo koululla voi olla punainen vaate. Toiset taas puolustavat lasten ja nuorten oikeutta uskontoon ja mahdollisuutta tutustua siihen kulttuuriperintöön, jonka juuret kietoutuvat tiiviisti kristinuskoon. Yhtä lailla on tärkeää tutustua myös toisiin uskontoihin.
Anna Juntunen
kappalainen, nuorisotyön
tiimivastaava
Kuvaaja: Kaisa Rönkä
Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata uskonnonvapauden toteutuminen uskonnonvapauslailla. Positiivisella uskonnonvapaudella tarkoitetaan mahdollisuutta tunnustaa ja harjoittaa uskontoaan sekä elää sen mukaisesti. Koska varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja oppilaitoksissa on uskonnottomia ja eri uskontokuntiin kuuluvia, on uskonnonvapauslain noudattaminen yhä tarkempaa, ja toisaalta myös haastavampaa.
Piispa suosittelee yhteistyö-sopimuksen solmimista
Monet seurakunnat ovat solmineet yhteistyösopimuksia paikallisen sivistystoimen kanssa. Yhteistyöstä ja mahdollisesta yhteistyösopimuksesta keskusteltiin yhdessä seurakunnan ja sivistystoimen välillä piispantarkastuksen yhteydessä. Piispa Jari Jolkkonen suositteleekin antamassaan lausunnossa Kajaanin seurakuntaa pyrkimään yhteistyösopimuksen solmimiseen yhdessä Kajaanin sivistystoimen kanssa.
Sopimus luo raameja ja selkeyttä yhteistyölle siten, että jokaisen lapsen ja nuoren oikeutta uskonnonvapauteen kunnioitetaan. Seurakunnan tehtävänä on yhdessä sivistystoimen kanssa edistää ja kehittää sellaisia toimintatapoja, jotka tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Yhteistyöllä halutaan edistää niin varhaiskasvatussuunnitelman mukaista katsomuskasvatusta kuin uskonnonopetuksen toteutumista peruskoulun opetussuunnitelman mukaisesti. Sopimuksen tarkoituksena on tukea pitkäjänteistä arvo- ja eettistä kasvatusta. Sopimuksen myötä huolehditaan myös siitä, että päiväkodit ja koulut ovat yhdenvertaisessa asemassa sen suhteen, millaisia toimintoja niille seurakunnan puolesta tarjotaan.
Millainen toiminta on uskonnon harjoittamista?
Yhteistyösopimuspohjia on rakennettu siten, että niissä on huomioitu positiivinen uskonnonvapaus, ja esimerkiksi koulukirkot jouluna ja keväällä kuuluvat osaksi yhteistyötä. Niille oppilaille, jotka eivät näihin kirkkoihin osallistu, tulee olla korvaavaa toimintaa. On tärkeää olla kartalla siitä, milloin toiminta lasketaan uskonnon harjoittamiseksi. Pelkkä yksittäin virsi ei välttämättä tee tilaisuudesta hengellistä, ja liperit kaulassa kahvia tarjoava pappi ei ole ”tuputtamassa” omaa uskoaan. Vierailu kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa pääkirkossa ei ole uskonnon harjoittamista. Uskonnollisilla tilaisuuksilla tarkoitetaan koulukirkkoja ja har-tauksia. Uskonnollisista tilaisuuksista sovitaan, ja niitä suunnitellaan yhdessä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen työntekijöiden kanssa ja tilaisuuksista tiedotetaan etukäteen.
Kajaanin seurakunnassa yhteistyö niin kaupungin varhaiskasvatuksen kuin perusopetuksen kanssa on koettu hyvin merkitykselliseksi. Kaikilla meillä toimijoilla on yhteinen vastuu kajaanilaisista lapsista ja nuorista, ja tämän vastuun kantamisessa yhteistyö on erityisen arvokasta.
